5 vinkkiä stressivatsan helpottamiseksi

Väitän että jokainen aikuinen ihminen tunnistaa sanan stressivatsa. Mitä se sitten kullekin tarkoittaa, vaihtelee paljon. Närästys, turvotus, ilmavaivat, ripuli, ummetus jne. Oireet ovat moninaiset, niin kuin stressioireet ylipäätään. Haluan puhua stressivatsasta siitä syystä, että elämämme kuitenkin halusimme tai emme pyörii päivästä toiseen paljolti aterioinnin ympärillä. Ruoka ei vain ole pelkkää polttoainetta, vaan paljon arvokkaampaa, se on edellytys toimivalle keholle ja mielelle. Elämää on pyritty kehittämään ja pitämään yllä keinotekoisesti ja täysin luonnosta riippumatta, kuten kaupassa voit huomata. Tarjolla on toistaan “ihmeellisimpiä” elintarvikkeita, joiden sisältöä kehomme ei tunnista. Prosessoitu ruoka, lihankorvikkeet, keinotekoiset ateriankorvikkeet, keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut energiajuomat jne. lisäävät kehon ja mielen stressiä. Kiire, teknostressi ja multitaskaus vievät hermostoa sen luonnollisesta harmoniastaan kauas. Luonnollisuus on avainasemassa stressivatsan hoidossakin. Luonnollisessa tilassaan vatsamme, ruuansulatuksemme toimii ja solumme saavat ravinteet käyttöönsä. Ihanteellinen ruuansulatus ja imeytyminen tukee positiivista mielentoimintaa ja ylläpitää hyvää oloa jonka seurauksena parempien ruokavalintojen tekeminen helpottuu. Tarjolla on paljon erilaisia vaihtoehtoja hoitaa stressivatsaa. Luontaistuotekaupoista löytyy laajakirjoisia entsyymivalmisteita tukemaan oman kehon mahdollisesti puutteellista entsyymitoimintaa. Maitohappobakteerit tukemaan suoliston hyvää bakteerikantaa. Nämä ovat loistavia tukituotteita, mutta on kuitenkin syytä katsoa pintaa syvemmälle. Mikä pitää stressivatsaa yllä? Stressi tietysti! Suosittelen ravintovalmennuksessa itsekin näiden käyttämistä, mutta ennen muuta haluan asiakkaan ymmärtävän juurisyyt. Lähdetään itse asiaan, viiteen vinkkiin stressivatsan hoidossa

Syö luonnollista ruokaa

Suosi prosessoimatonta ruokaa. Ihanteellista olisi nauttia luonnosta saatavaa, luonnon ehdoin kasvanutta ravintoa. Luonnon rakentama kasvi-ja eläinkuntaan kuuluva on tasapainoista kokonaisuutta jonka kehomme tunnistaa ja pystyy käsitellä. Satokauden kasvikset, juurekset, marjat ja hedelmät ovat kasvuolosuhteiden ansiosta ravinnetiheämpiä kuin esimerkiksi kasvihuoneessa keskellä talvea kasvaneet tomaatit. Kevät tarjoaa myös mahtavan mahdollisuuden hyödyntää villivihanneksia.

Pysähdy aterian äärelle, hengitä

Oikeanlainen hengitys on vastalääke stressille. Pysähdy ennen ateriointi ja hengitä. 5 -7 minuuttia riittää. Istu alas, tuo jalat maahan, kädet syliin vatsan päälle. Lähde hengittämään käsiäsi kohden sisäänhengityksellä hitaasti neljään laskien, uloshengityksellä kuuteen laskien. Anna vatsasi pullistua sisäänhengityksellä ja pehmeästi laskeutua uloshengityksellä. Voit halutessasi antaa uloshengityksen jatkua vielä pidempänä. Tärkeintä on antaa vatsan pehmeästi liikkua ylös ja alas. Vatsahengitys, pallea hengitys rauhoittaa hermostoa,aktivoi palleaa ja sen läpi kulkevaa vagushermoa jolla on merkittävä rooli ruuansulatuksessa.

Älä juo aterialla

Aterian aikana ei tarvitse, eikä pitäisi nauttia nesteitä. Nesteet laimentavat ruuansulatusnesteitä ja sitä kautta heikentävät ruuan pilkkoutumista. Hiilihydraatteja pilkkovan amylaasientsyymin eritys alkaa jo suussa ( syljen eritys). Riittävä pureskelu 15-25x suullinen.

Asennoidu positiivisesti

Ajattele itseäsi lempeydellä, kannustavasti. Tarjoa itsellesi mahdollisuus aterioida rauhassa. Mikä olisi ravintoa mikä tukisi hyvinvintiasi juuri nyt ? Kiireessä kannattaa suosia jo helpommin imeytyvässä muodossa olevaa ruokaa, kuten smoothiet ja soseskeitot. Jos olet kiireinen ja ruuansulatuksesi on heikko, suosi kypsentämättömien kasvisten sijaan kypsennettyjä. Suosi muutaman raaka-aineen aterioita.

Ruokarauha

Sulje häiriötekijät ympäriltä, kuten kännykkä, tietokone jne. Haasta itsesi alkuun kerran päivässä yhden aterian äärelle jolloin vain keskityt syömiseen. Miltä ruoka tuntuu suussa? Millainen on ruuan rakenne? Haistele, ihastele värejä ja fiilistele. Toista itsellesi “ ei ole kiire mihinkään”. Ruokailukin on parhaimmillaan läsnäoloharjoitus.

Nämä kuulostavat yksinkertaisilta keinoilta, mutta kyllä vaan, ei tarvitse aina lähteä merta edemmäs kalaan. Sitoudu yksinkertaisilta kuulostaviin asioihin. Mikään ei muutu ilman sitoutumista. Sitoutuminen tuo tuloksia, ja ymmärrystä miten upeita mahdollisuuksia ruoka ja ravitsemus antaa läsnäolon, olemisen ja stressinhallinnan näkökulmasta.